Haastattelussa Michael Palm, Arkkitehtitoimisto HKP Oy

"Kun käytät Solibria 30 minuuttia, paluuta vanhaan ei ole”, toteaa HKP arkkitehtitoimistossa työskentelevä BIM-asiantuntija Michael Palm. Otimme selvää tästä rohkeasta väittämästä ja Michaelista haastattelemalla häntä parin tunnin ajan.

Arkkitehtitoimisto HKP Oy perustettiin vuonna 1968, ja yritys on vastannut useista julkisista rakennusprojekteista Suomessa. HKP:n ensimmäinen merkittävä projekti oli Suomen kansallisoopperan talo, joka valmistui vuonna 1993. Viimeisimpiin hankkeisiin puolestaan kuuluu Matinkylän Metrokeskus, eli Espoon Iso Omena -kauppakeskuksen laajennus ja yhdistyminen uuteen metrokeskukseen. Tulevaisuudessa keskukseen mahtuu 3300 parkkipaikkaa, uusi metroasema, liiketiloja, asuintalo sekä yhdistetty kirjasto ja terveyskeskus. ”Meistä oli hyvä idea, että ihmiset voisivat hyödyntää kirjastoa samalla, kun he odottavat lääkärikäyntiä, koska se tarjoaa heille erinomaisen asiakaspalvelukokemuksen”, Michael kertoo.

HKP on yksi Suomen suurimmista arkkitehtitoimistoista. Yrityksen strategiana on keskittyä isoihin kaupallisiin hankkeisiin ja osallistua modernin Helsingin luomiseen. HKP:n oma, vaikuttavasti saneerattu toimisto on yhdistelmä punatiiltä ja moderneja muotoja ja toimii loistavana tilana luovalle työlle.

Michael on työskennellyt arkkitehtuurin parissa vuodesta 2000 ja HKP:ssä vuodesta 2012. Silloin Matinkylän Metrokeskus -hanke määrättiin mallinnettavaksi kohteeksi tilaajien NCC:n ja Cityconin tukemana, ja HKP:n piti löytää työhön paras osaaja. He valitsivat Michael Palmin, koska hänellä oli kokemusta Revit-suunnitteluohjelmistosta ja hän oli osallistunut Espoon Keilaranta -hankkeen mallintamiseen.

Michael on alusta asti opettanut toimistoa tietomallinnuksessa. Michael kertoo, että tietomallintamisen käyttöönotto on haasteellista, mutta kannattavaa: ”HKP:ssä olemme nyt hyvässä vaiheessa: tiimi on koulutettu, ja nykyisin he auttavat toinen toisiaan sen sijaan, että he kysyisivät apuani joka päivä. Nyt puolet toimistosta osaa käyttää Revit-ohjelmistoa ja Solibria. Kynnys siirtyä mallintamiseen on suuri, mutta oppiminen innostaa jatkamaan. Yhä useampi asiakas vaatii mallintamista, ja välillä tuntuukin, että kyseessä on sukupolvien välinen murros. Uskoisin useiden arkkitehtien ajattelevan, että tietomallintaminen vie enemmän aikaa ja rahaa. Kuitenkin ne, jotka työskentelevät mallinnuksen parissa, kertovat BIM-projektien olevan nopeampia ja ongelmattomampia.”

Miten tasapainottelet roolissasi sekä tietomallintamisen puolestapuhujana, että projektiarkkitehtina?

”Se on suoraan sanoen vuoristorataa. Minut palkattiin sen vuoksi, että hallitsen tietomallintamisen hyvin. Siinä on kuitenkin iso vastuu, ja mallin laadulliseen johtamiseen menee paljon aikaa. Onneksi NCC johtaa Metrokeskuksen BIM-projektia. He tekevät yleistä koordinointia, mikä helpottaa minun työtäni. Teen heille mallipäivityksiä viikoittain ja kuukausittain. Se on iso projekti, jossa yli 100 IFC-tiedostoa liikkuu edestakaisin”, Michael kuvailee.

Michael kertoo, että häneltä on aikaisemmin kysytty, olisiko hän mieluummin BIM-projektijohtaja vai arkkitehti. ”Vastasin, että työssäni minun pitää pystyä molempiin”, Michael sanoo. Hän selittää, että projektin edetessä on tärkeää, ettei luovuus katoa. ”Kiinnostavaa on, että HKP ei ollut juuri varautunut projektin tietomallivaatimuksiin. Piti vain toimittaa, mitä tarvittiin, jotta projekti onnistuisi. HKP:llä myös ymmärrettiin, että rakennusvaiheen lisäksi rakennuksen ylläpito vaatisi tietomallintamista. Suunnittelu oli siis pakko tehdä mallintamalla”, Michael kertoo.

Missä vaiheessa rakennuksen tietomallintaminen on Suomessa ja missä markkinat ovat viiden vuoden päästä?

”Rehellisesti sanottuna tietomallintaminen ei ole vielä niin yleistä, kuin sen pitäisi olla”, Michel vastaa. Hänen mielestään Suomessa on erityisesti pienemmissä rakennushankkeissa paljon 2D-projekteja, mutta tietomallintamista tarvittaisiin kuitenkin lisää. Michael arvioi, että yksi syy tietomallintamisen vähäisempään käyttöön on projektien hyötyjen näkyminen vasta pidemmällä aikavälillä.

”Olen ollut HKP:llä jo vuodesta 2012, mutta työskentelen edelleen saman projektin parissa. Tietomallinnusta on järkevää käyttää isoissa hankkeissa, koska silloin sen laadusta voidaan varmistua, ja se mahdollistaa lähemmän yhteistyön”, Michael kertoo ja jatkaa: ”Lyhyellä aikavälillä rakennusyhtiö hyötyy siitä, mutta todellinen voittaja on kiinteistön omistaja. Aikaisemmin minusta tuntui, että arkkitehdit näkivät tietomallintamisen ylimääräisenä työnä, joka vie liikaa aikaa. Sellaisena, josta he eivät voineet lisätyönä veloittaa. Rakennuksen tietomallintaminen on tulossa kuitenkin pakolliseksi. Silloin on jotakin vialla, jos sinusta tuntuu, että teet ilmaista työtä jollekin muulle, ja et pysty näkemään sen hyötyjä omalle toimistollesi.”

Näen Michaelin edelläkävijänä, vaikka hän ei koskaan käyttäisi sitä sanaa itsestään. Hän on innostunut avatessaan Solibri Model Checker -ohjelmiston näyttääkseen, miten sitä käytetään. Hän oli sattumalta testaamassa sähköautoja edellisenä viikonloppuna. Mitä yhtäläisyyksiä tietomallintamisen, Solibrin ja sähköautojen, kuten Teslan välillä sitten on? ”Sähköautojen testaaminen oli hauskaa, ja ystäväni oli suositellut sitä minulle. Äänettömyys ja nopea kiihtyvyys – miksi en voisi aina ajaa näin? Näen samanlaisena tietomallin vaikutuksen rakentamiselle”, Michael vastaa.

Palataan takaisin Solibriin ja ”ei paluuta vanhaan”-väittämään. Michael selittää tarkasti, kuinka he hyödyntävät Solibria suunnittelun kaikissa vaiheissa Metrokeskus -projektissa. Hän on testannut myös muita ohjelmistoja, mutta tarkastuksen tarkkuus oli parempi Solibrissa.

”Kaikki pyörittävät Solibria työkoneillaan. Jos minulla on Solibri-päivä, keskityn ensimmäiseksi törmäystarkasteluun. BIM-viikkona luomme raportteja ja tarkistamme IFC-tiedostojemme laadun. Erityisesti pitää olla tarkka siitä, että liiketilojen mallit sopivat vesi- ja ilmanvaihtosuunnitelmiin. Teen paljon viestintäraportteja ja jaan ongelmakohdat projektin sisällä”, Michael kuvailee.

Minkälaisia säästöjä saatte Solibrin käytöstä?

”On erittäin vaikeaa sanoa, kuinka paljon aikaa Solibri säästää, mutta sen voin kertoa, että kahden vuoden törmäystarkastelun jälkeen se on säästänyt meidät monilta virheiltä. Jos emme olisi löytäneet virheitä sen avulla, ne olisivat päätyneet rakennustyömaalle. On parempi saada ne korjattua aikaisemmin”, Michael vastaa.

Solibri Model Checkerin visualisointimahdollisuudet hyödyttävät HKP:tä, sillä ohjelmisto tarjoaa käyttäjälleen tehokkaan ja helposti ymmärrettävän käsityksen mallista. ”Viime keväänä Cityconin markkinointiosasto tuli meille opettelemaan SMC:n käyttöä ja IFC-tiedostojen tulkitsemista. 30 minuutin jälkeen he ymmärsivät sen perustoiminnallisuudet, ja sen jälkeen paluuta ei ollut. Kahdessa tunnissa he tottuivat 3D-mallien tarkasteluun ja virheiden löytämiseen SMC:llä. 2D-mallit eivät anna samanlaista käsitystä niin nopeasti”, Michael kertoo.

Puhumme lopuksi Michaelin kanssa tulevaisuudesta ja siitä, mitkä teknologiset kehitykset kiinnostavat häntä. Hänen mielestä pilvipalveluratkaisut ovat suunnittelun tulevaisuus. Jatkuvasti kasvavien tiedostojen takia pilvipohjainen malli ja automaattinen törmäystarkastelu auttaisivat valtavasti. Hän on myös kiinnostunut pistepilviteknologioista. Vien nämä ideat kehitystiimillemme ja en malta odottaa, että pääsen kertomaan lähitulevaisuuden kehityssuunnitelmistamme. Kiitos mielenkiintoisesta päivästä, Michael!